Esiteltävä kirja:

Appreciative Coaching. A positive process for change, 2007, Tekijät Orem, S.L., Binkert, J. and Clancy, A.L,


Esittelijä: Marika Tammeaid

Kirjaesittelyssä 2.12.2008 käytetty kalvosraja PDF -tiedostona




Huomio positiiviseen
Kirjassa esitellään arvostavaan haastatteluun (appreciative inqury) pohjautuvaa coaching-työskentelyä, josta kirjan tekijät ovat tehneet oman mallinnuksensa, arvostavan coachingin.
Kirja on tarkoitettu konkreettiseksi apuvälineeksi coaching-työtä tekeville, ja se sisältää runsaasti sekä tapauskuvauksia että mallipohjia asiakastietolomakkeesta uusien tapojen omaksumisen itsearviointiin.
Kuten arvostavassa haastattelussa, myös arvostavassa coachingissa lähtökohtana eivät ole ongelmat vaan ajatus siitä, että ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan olemassa olevat vahvuudet ja mahdollisuudet. Arvostavan coaching-työskentelyn tavoitteena onkin parempi itsetuntemus ja asiakkaan energisoiminen toteuttamaan omia unelmiaan elämään täysipainoista elämää.

Mikä toimii?
Arvostavan coahingin teoreettiset juuret ovatkin arvostavan haastattelun lisäksi positiivisessa organisaatio- ja yksilöpsykologiassa sekä lyhytterapiassa. Kirjoittavat ovat määritelleet arvostavan coachingin perusperiaatteet seuraavasti:
  • Jokaisessa yhteiskunnassa, organisaatiossa, ryhmässä tai henkilössä jokin toimii hyvin.
  • Ihminen pitää todellisuutena sitä, mihin hänen huomionsa kiinnittyy.
  • Todellisuutta luodaan hetkessä, ja joka hetki on läsnä useampia todellisuuksia.
  • Jo pelkästään kysymysten esittäminen organisaatiolle, ryhmälle tai henkilölle muuttaa ryhmää tai henkilöä jollain tavalla. Sen takia on tärkeää se, mitä ja miten kysytään.
  • Ihmisten on helpompi astua tulevaisuuteen, jos he kantavat mukanaan jotain vanhasta.
  • Jos vanhasta otetaan jotain mukaan, sen tulee olla parasta.
  • On tärkeää arvostaa erilaisuutta.
  • Käytetty kieli luo todellisuutta.
Puute- ja ongelmakeskeisen lähtökohdan vaaroina kirjoittajat mainitsevat keskittymisen väärään asiaan tai uusien ongelmien aikaansaamisen ratkaistujen tilalle.
Arvostavalle coaching-otteelle tyypillisiä ovat avoimet kysymykset, jotka käsittelevät asiakkaan vahvuuksia, aikaisempia saavutuksia, työ- ja muita arvoja sekä toiveita ja unelmia. Huomiota kiinnitetään myös kieleen, jota asiakas käyttää, ja niihin tulkintoihin, joita asiakas kielen avulla menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta tekee. Muutosta haetaan asiakkaan oman aktiivisen toiminnan kautta ja matkalla uuteen käytetään hyväksi mm. roolimalleja ja juhlitaan onnistumisia uusien askelten ottamisessa. Tältä pohjalta kirjoittajat määrittelevät arvostavan coachingin perusperiaatteiksi 1. Konstruktionismin, 2. positiivisuuden, 3. simultaanisuuden, 4. ruonollisuuden ja 5. ennakoinnin.

Neljän T:n malli
Kirjoittajat paloittelevat arvostavan coachingin neljän D:n (Discovery, Dream, Design, Destiny) prosessiksi, jonka voisi suomentaa neljäksi T:ksi:
Tutkiminen – yhteistyösuhteen aloittaminen, tulevaisuudenuskon luominen, voimaannuttaminen
Toive – Asiakkaan, unelmien, tavoitteiden ja mahdollisuuksien visiointi sekä vahvistaminen
Tuunaus - Tulevaisuuden konkretisointi, tietoisten valintojen ja toimenpiteiden tukeminen
Tulevaisuus – Toivotun tulevaisuuden osatekijöiden havainnointi nykytilanteessa, asiakkaan taitojen ja kykyjen kokeilu sekä soveltaminen uusilla alueilla, tulevaisuudenuskon vahvistaminen

Kirjoittajien määritelmän mukaan onnistunut coaching-prosessi johtaa uusien mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen näkemiseen, perspektiivin laajenemiseen ja asiakkaan omaan aktiivisuuteen.